Aion omistaa tämän blogin keski-ikäiselle itselleni, keskellä elämää, kun mikään ei ole vielä valmista, mutta ei vasta aloitettuakaan. Keskeltä on onneksi hyvät näkymät niin eteen kuin taaksekin.

Voisi kuvitella, että nelikymppisellä ihmisellä on parempaakin tekemistä kuin kirjoitella blogia päivittäin, mutta minulle tämä on omanlaistaan terapiaa. Siksi aloitan suomenkielisen blogin pitämisen vain muutama kuukausi englanninkielisen aloitettuani. Ja koska kevätpäiväntasauksena maailmassa on edes jokseenkin tasapaino, aion omistaa tämän uuden blogini keskellä elämää olevalle naisihmiselle, joka rakastaa hitaita ja aikaisia aamuja, sellon soittoa sekä kaupunkikahviloita.

Minusta keski-ikäistyminen on ihan jees, vaikka se tuokin mukanaan monenlaista mietittävää. En ehkä vielä sanoisi potevani varsinaisesti ikäkriisiä, mutta kyllä tämä blogi tulee kovasti keskittymään työn ja vapaa-ajan pohdintoihin, erilaisiin elämänvalintoihin ja ylipäänsä asioihin, joista rakentuu onnellisuus.

Tällä hetkellä istun keittiön pöydän äärellä, otin juuri kupillisen kahvia ja vähän väliä silmäni vilkaisevat pöydällä olevaa Home in Garden -kukkakaupan kimppua, jonka tilasin eilen Woltilla kotiin. Harkitsen lähtöä Helsinkiin (asun Espoossa keskiluokkainen kun olen) ja haaveilen lattesta kaupunkikahvilassa.

En toki sen takia, että omassa kupissani olevassa kahvissa jotain vikaa olisi, vaan sen takia, että tuntisin tekeväni jotain. Erityisesti tänä vuonna ajatukseni ovat enenevässä määrin pyörineet merkityksellisyyden pohdintojen parissa, mutta niistä juttua sitten myöhemmissä kirjoituksissa.

Keskellä elämää oleminen ei meinaan ole pelkästään leikkokukkien tilaamista kotiin ja kahvin keittämistä sunnuntai-iltapäivänä:

• Se on myös yksinäisiä hetkiä sohvalla, kun ruuhkavuosien tiimellyksessä moni tuttava on etääntynyt omiin harrastuksiin, perhe-elämään ja noh, keskelle omaa elämäntarinaansa.
• Se on kävelylenkkejä liukastumista peläten ja samalla maailmaa kiroten, kun keskivartalolle on kerääntynyt talvikuukausina pari ylimääräistä kerrosta.
• Se on kiireisiä aamuja, kouluun viemisiä ja kokouksiin ehtimisiä
• Se on viikonloppuja viinilasin ja suosikkisarjan viimeisimmän jakson kanssa

Jos mikään listauksessa olevista edes hiukkasen resonoi, niin toivon sinun laittavan blogini seurantaan tai jättävän kommentin luettuasi postaukseni. Ehkäpä tällöin keskellä elämää oleminen ei ole niin itsenäistä puuhaan kuin kuvittelen, vaan saan matkalle mukaan myös muita samassa tilanteessa olevia.

⇢ Jos yhtään kiinnostaa, niin sen englanninkielisen blogini löytää osoitteesta: myintjlife.com ja se keskittyy oman persoonallisuustyyppini pohdiskeluun. Aloitin senkin blogin vasta tänä vuonna, ihan vain ihmetelläkseni omia ajatuksiani suhteessa muiden ajatuksiin ja toimiin.